{"id":358,"date":"2017-08-08T09:13:00","date_gmt":"2017-08-08T09:13:00","guid":{"rendered":""},"modified":"2020-09-17T12:15:27","modified_gmt":"2020-09-17T12:15:27","slug":"yleisoluento-ihminenko-tekisi-alkuaineita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/yleisoluento-ihminenko-tekisi-alkuaineita\/","title":{"rendered":"Yleis\u00f6luento: Ihminenk\u00f6 tekisi alkuaineita?"},"content":{"rendered":"<p dir=\"ltr\">Kaikille avoimessa tilaisuudessa fysiikan laitoksen emeritusprofessori Matti Leino luennoi aiheesta &#8221;<i>Ihminenk&#246; tekisi alkuaineita?<\/i>&#8221; torstaina 10.8.2017 klo 17:00&#8211;18:00 Jyv&#228;skyl&#228;n yliopiston Agora-rakennuksen Martti Ahtisaari -salissa (Auditorio 1).<\/p>\n<p dir=\"ltr\">Luonnontieteiden yksi t&#228;rkeimmist&#228; teht&#228;vist&#228; on selvitt&#228;&#228;, mist&#228; alkuaineet ovat tulleet maailmankaikkeuteen. Vain muutama alkuaine on syntynyt suuressa alkur&#228;j&#228;hdyksess&#228;, ja suurin osa muista alkuaineista on per&#228;isin t&#228;htien sis&#228;isist&#228; tapahtumista. My&#246;s ihminen on onnistunut tekem&#228;&#228;n alkuaineita, joita ei toistaiseksi ole l&#246;ytynyt luonnosta. Uusien alkuaineiden tekeminen on usean vuosikymmenen ajan ollut kansainv&#228;lisesti eritt&#228;in kilpailtua ty&#246;t&#228;. Erityisesti kylm&#228;n sodan aikana Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton tutkijoiden v&#228;lill&#228; oli kiistaa siit&#228;, kenelle kunnia mist&#228;kin alkuaineesta kuuluu. Toisaalta alkuaineiden nime&#228;minen saattoi my&#246;s edist&#228;&#228; kansainv&#228;list&#228; liennytyst&#228;.<\/p>\n<p dir=\"ltr\">Ponnistelut uusien alkuaineiden tekemiseksi jatkuvat. Kuinka kaukana rajasta ollaan, vai joko se tuli vastaan? Miksi ty&#246; edelleen katsotaan tekemisen arvoiseksi? Matti Leino kertoo yleis&#246;luennolla alkuaineiden valmistamisen historiasta, perusteista ja merkityksest&#228; sek&#228; kokeista, joita on tehty viimeisten 40 vuoden aikana. Yleis&#246;luennolla muistetaan my&#246;s ihmisi&#228;, joiden el&#228;m&#228;nteht&#228;v&#228; t&#228;m&#228; ty&#246; on ollut ja joista kaksi on saanut kunnian antaa oman nimens&#228; alkuaineelle.<\/p>\n<p dir=\"ltr\">Emeritusprofessori Matti Leino ty&#246;skentelee Jyv&#228;skyl&#228;n yliopiston fysiikan laitoksella. H&#228;n on 1970-luvulta alkaen ollut tekemisiss&#228; keinotekoisten alkuaineiden valmistuksen kanssa muun muassa Kalifornian yliopistossa Berkeleyss&#228; ja GSI-tutkimuslaitoksessa Saksan Darmstadtissa ja osallistunut nelj&#228;n uuden alkuaineen valmistamiseen.<\/p>\n<p dir=\"ltr\">Yleis&#246;luento j&#228;rjestet&#228;&#228;n osana Jyv&#228;skyl&#228;n 27. kansainv&#228;list&#228; kes&#228;koulua ja se on avoin, maksuton ja suomenkielinen. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat l&#228;mpim&#228;sti tervetulleita paikalle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaikille avoimessa tilaisuudessa fysiikan laitoksen emeritusprofessori Matti Leino luennoi aiheesta &#8221;Ihminenk&#246; tekisi alkuaineita?&#8221; torstaina 10.8.2017 klo 17:00&#8211;18:00 Jyv&#228;skyl&#228;n yliopiston Agora-rakennuksen Martti Ahtisaari -salissa (Auditorio 1). Luonnontieteiden yksi t&#228;rkeimmist&#228; teht&#228;vist&#228; on selvitt&#228;&#228;, mist&#228; alkuaineet ovat tulleet maailmankaikkeuteen. Vain muutama alkuaine on syntynyt suuressa alkur&#228;j&#228;hdyksess&#228;, ja suurin osa muista alkuaineista on per&#228;isin t&#228;htien sis&#228;isist&#228; tapahtumista. My&#246;s ihminen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[12,26],"tags":[],"class_list":["post-358","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-arkisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=358"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":415,"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358\/revisions\/415"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kemianseura.fi\/Keski-Suomen_Kemistiseura\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}